GIA (Gemological Institute of America) on korualan auktoriteettina tunnettu ammattitaidosta ja puolueettomuudestaan alusta alkaen. GIA:n neljästä C:stä (väri, kirkkaus, leikkaus ja karaattipaino) on tullut kultastandardi timanttien laadun arvioinnissa maailmanlaajuisesti. Viljeltyjen helmien alalla GIA:lla on myös tärkeä rooli, ja sen GIA 7 -helmen arvotekijät (koko, muoto, väri, helmien laatu, kiilto, pinta ja yhteensopivuus) tarjoavat tieteellisen perustan helmien tunnistamiselle ja luokittelulle. Markkinoilla on kuitenkin suuri määrä jäljitelmiä ja huonolaatuisia helmiä, jotka ovat huonolaatuisia ja väärennettyjä, minkä vuoksi kuluttajien on vaikea erottaa toisistaan. Kuluttajilta puuttuu usein asiantuntemusta ja kokemusta erottaakseen helmiä väärennöksistä, ja kauppiaat voivat hyödyntää tätä tiedon epäsymmetriaa johtaakseen kuluttajia harhaan.
Erityisesti syyt siihen, miksi helmiä on vaikea tunnistaa, johtuvat pääasiassa seuraavista seikoista:
1. Suuri samankaltaisuus ulkonäössä
Muoto ja väri: Luonnonhelmien muoto on erilainen, samaa on vaikea hallita kokonaan, ja väri on enimmäkseen läpikuultava, jota seuraa luonnollinen värikäs fluoresenssi. Helmien jäljitelmät, kuten lasista, muovista tai kuorista tehdyt helmet, voivat olla muodoltaan hyvin säännöllisiä, ja niiden väri voi olla värjäystekniikoilla samanlainen kuin luonnonhelmien. Tämä tekee vaikeaksi erottaa todellisen suoraan väärennöksestä pelkän ulkonäön perusteella.
Kiilto: Luonnonhelmillä on ainutlaatuinen kiilto, korkea kiilto ja luonnollinen. Joitakin korkealaatuisia jäljitelmähelmiä voidaan kuitenkin myös käsitellä erityisillä prosesseilla samanlaisen kiiltovaikutelman saavuttamiseksi, mikä lisää tunnistamisvaikeutta.
2. Pieniä eroja fysikaalisissa ominaisuuksissa
Kosketus ja paino: Luonnonhelmet tuntuvat kylmältä koskettaessaan ja niillä on tietty painontunto. Tämä ero ei kuitenkaan välttämättä ole ilmeinen ei-asiantuntijalle, koska jotkut jäljitelmähelmet voidaan myös käsitellä erityisesti simuloimaan tätä kosketusta.
Joustavuus: Vaikka oikeiden helmien joustavuus on yleensä suurempi kuin tekohelmien, tätä eroa on verrattava tietyissä olosuhteissa, jotta se havaitaan selvästi, ja tavallisten kuluttajien on vaikea käyttää sitä pääasiallisena tunnistamisperusteena.
3. Tunnistusmenetelmät ovat monimutkaisia ja monipuolisia
Kitkatesti: Oikeat helmet tuottavat pieniä tahroja ja jauheita hankaamisen jälkeen, kun taas väärennetyt helmet eivät. Tämä menetelmä vaatii kuitenkin tietyn määrän taitoa ja kokemusta, ja se voi vahingoittaa helmiä.
Suurennuslasin tarkastus: Pienet epätasaisuudet ja epätasaisuudet oikeiden helmien pinnassa voidaan havaita suurennuslasilla, mutta tämä menetelmä vaatii myös erikoisosaamista ja kokemusta.
Muut testimenetelmät: kuten palava haju, ultraviolettisäteily jne., vaikka nämä menetelmät ovat tehokkaita, mutta toiminta on monimutkaista ja voi aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja helmelle, joten se ei sovellu tavallisille kuluttajille.
RFID-tekniikan käyttöönotto
RFID (Radio Frequency Identification) -tekniikka, joka tunnetaan myös nimellä radiotaajuustunnistus, on viestintätekniikka, joka tunnistaa tietyn kohteen radiosignaalien avulla ja lukee ja kirjoittaa asiaankuuluvat tiedot. Sen ei tarvitse muodostaa mekaanista tai optista yhteyttä tunnistusjärjestelmän ja tietyn kohteen välille, ja se voi tunnistaa tietyn kohteen radiosignaalien avulla ja lukea ja kirjoittaa asiaankuuluvat tiedot.
RFID-tekniikan sovellusala
RFID-teknologiaa käytetään laajasti logistiikassa, toimitusketjun hallinnassa, henkilöllisyyden tunnistamisessa, väärennösten torjunnassa, liikenteenhallinnassa, eläinten seurannassa ja muilla aloilla. Sitä käytetään esimerkiksi logistiikkateollisuuden lastinseurantaan, kulunvalvontajärjestelmän henkilöstön tulo- ja poistumishallintaan sekä elintarviketurvallisuuden jäljitettävyyteen.
Auttaakseen kuluttajia erottamaan aidot ja väärennetyt helmet paremmin GIA ja Fukui Shellin ydinvoimala työskentelivät äskettäin yhdessä soveltaakseen RFID-teknologiaa (radiotaajuustunnistus) viljeltyjen helmien alalla, mikä loi helmien jäljittämisen ja tunnistamisen uuden aikakauden. Fukui Shellin ydinvoimala toimitti GIA:lle erän akoya-, Etelämeren ja Tahitin helmiä, jotka sisälsivät ainutlaatuisia RFID-siruja. Nämä RFID-sirut on upotettu helmiytimeen patentoidun helmitunnistustekniikan avulla, joten jokaisella helmellä on "ID-kortti". Kun GIA tutkii helmiä, RFID-lukija voi havaita ja tallentaa helmien viitenumeron, joka voidaan sitten sisällyttää GIA:n viljeltyjen helmien luokitteluraporttiin. Tämän teknologian soveltaminen on helmiteollisuudelle tärkeä askel tuotteiden laadunvalvonnan ja väärennösten estämisen jäljitettävyyden parantamisessa.
Kuluttajien kestävyyttä ja tuotteiden läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten kasvaessa tämä yhteistyö GIA:n ja Fukui Shellin ydinvoimalan välillä on erityisen tärkeää. RFID-tekniikan integrointi GIA:n viljellyn helmen raporttiin ei ainoastaan anna kuluttajille selkeää käsitystä kunkin helmen alkuperästä, kasvuprosessista ja laatuominaisuuksista, vaan myös edistää läpinäkyvyyttä helmien toimitusketjussa. Tämä ei ainoastaan edistä väärennettyjen ja huonokuntoisten tuotteiden torjuntaa markkinoilla, vaan myös lisää kuluttajien luottamusta helmiteollisuuteen. RFID-teknologian soveltaminen on tuonut uutta pontta helmiteollisuuden kestävään kehitykseen.
Helmien kasvua, jalostusta ja myyntiä tarkasti seurattaessa yritykset ja kuluttajat voivat intuitiivisemmin ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen. Tämä ei ainoastaan auta vähentämään resurssien hukkaa ja ympäristön saastumista, vaan myös rohkaisee useampia helmien tuottajia ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä tuotantomenetelmiä ja edistämään yhdessä helmiteollisuuden vihreää muutosta.
Postitusaika: 20.9.2024