Korualan auktoriteettina GIA (Gemological Institute of America) on tunnettu ammattitaidostaan ja puolueettomuudestaan perustamisestaan lähtien. GIA:n neljästä C:stä (väri, kirkkaus, hionta ja karaattipaino) on tullut timanttien laadunarvioinnin kultastandardi maailmanlaajuisesti. Myös viljeltyjen helmien alalla GIA:lla on tärkeä rooli, ja sen GIA:n 7 helmiarvotekijää (koko, muoto, väri, helmen laatu, kiilto, pinta ja yhteensopivuus) tarjoavat tieteellisen perustan helmien tunnistamiselle ja luokittelulle. Markkinoilla on kuitenkin suuri määrä jäljitelmähelmiä ja heikkolaatuisia helmiä, jotka ovat huonolaatuisia ja väärennettyjä, mikä vaikeuttaa kuluttajien erottamista toisistaan. Kuluttajilla ei usein ole asiantuntemusta ja kokemusta helmien erottamiseksi väärennetyistä, ja kauppiaat saattavat hyödyntää tätä tiedon epäsymmetriaa kuluttajien harhaanjohtamiseksi.
Erityisesti syyt siihen, miksi helmiä on vaikea tunnistaa, voidaan katsoa johtuvan pääasiassa seuraavista seikoista:
1. Ulkonäöltään suuri samankaltaisuus
Muoto ja väri: Luonnonhelmien muoto on erilainen, sitä on vaikea hallita täysin samalla tavalla, ja väri on enimmäkseen läpikuultava, ja siihen liittyy luonnollinen värikäs fluoresenssi. Jäljitelmähelmet, kuten lasista, muovista tai simpukoista valmistetut, voivat olla muodoltaan hyvin säännöllisiä, ja niiden väri voi olla värjäystekniikoiden ansiosta samanlainen kuin luonnonhelmien. Tämän vuoksi aitojen helmien erottaminen väärennöksistä pelkästään ulkonäön perusteella on vaikeaa.
Kiilto: Luonnonhelmillä on ainutlaatuinen kiilto, ne ovat korkeakiiltoisia ja luonnollisia. Joitakin korkealaatuisia jäljitelmähelmiä voidaan kuitenkin käsitellä erityisillä prosesseilla samanlaisen kiiltoefektin saavuttamiseksi, mikä vaikeuttaa tunnistamista.
2. Pieniä eroja fyysisissä ominaisuuksissa
Tuntu ja paino: Luonnonhelmet tuntuvat kylmiltä kosketettaessa ja niillä on tietty painon tunne. Tämä ero ei kuitenkaan välttämättä ole ilmeinen muille kuin asiantuntijoille, sillä jotkut jäljitelmähelmet voidaan myös käsitellä erityisesti tämän tunnun simuloimiseksi.
Joustavuus: Vaikka aitojen helmien joustavuus on yleensä suurempi kuin väärennettyjen helmien, tämä ero on vertailtava tietyissä olosuhteissa, jotta se havaitaan selvästi, ja tavallisten kuluttajien on vaikea käyttää sitä ensisijaisena tunnistamisperusteena.
3. Tunnistusmenetelmät ovat monimutkaisia ja vaihtelevia
Kitkatesti: Aitojen helmien hankaukseen muodostuu pieniä tahroja ja puuteroita, kun taas keinotekoisten helmien hankaaminen ei aiheuta niitä. Tämä menetelmä vaatii kuitenkin jonkin verran taitoa ja kokemusta, ja se voi vahingoittaa helmeä.
Suurennuslasin tarkastus: Aitojen helmien pinnan pienet epätasaisuudet ja virheet voidaan havaita suurennuslasilla, mutta tämäkin menetelmä vaatii erikoisosaamista ja -kokemusta.
Muita testausmenetelmiä: kuten palaneen hajun testaus, ultraviolettisäteilytys jne. Vaikka nämä menetelmät ovat tehokkaita, toiminta on monimutkaista ja voi aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita helmelle, se ei sovellu tavallisille kuluttajille.
RFID-teknologian käyttöönotto
RFID-teknologia (Radio Frequency Identification), joka tunnetaan myös nimellä radiotaajuustunnistus, on viestintätekniikka, joka tunnistaa tietyn kohteen radiosignaalien avulla ja lukee ja kirjoittaa asiaankuuluvat tiedot. Sen ei tarvitse muodostaa mekaanista tai optista kontaktia tunnistusjärjestelmän ja tietyn kohteen välille, ja se voi tunnistaa tietyn kohteen radiosignaalien avulla ja lukea ja kirjoittaa asiaankuuluvat tiedot.
RFID-teknologian sovellusalue
RFID-teknologiaa käytetään laajalti logistiikassa, toimitusketjun hallinnassa, henkilöllisyyden tunnistamisessa, väärennösten estämisessä, liikenteenhallinnassa, eläinten seurannassa ja muilla aloilla. Sitä käytetään esimerkiksi rahdin seurantaan logistiikka-alalla, henkilöstön saapumisen ja poistumisen hallintaan kulunvalvontajärjestelmässä sekä elintarviketurvallisuuden jäljitettävyyteen.
Auttaakseen kuluttajia erottamaan aidot ja väärennetyt helmet paremmin toisistaan, GIA ja Fukui Shellin ydinvoimala ovat äskettäin tehneet yhteistyötä RFID-teknologian (radiotaajuustunnistus) soveltamiseksi viljeltyjen helmien alalla, mikä on luonut uuden aikakauden helmien seurannassa ja tunnistamisessa. Fukui Shellin ydinvoimala toimitti GIA:lle erän akoya-, Etelämeren- ja Tahitin helmiä, jotka sisälsivät ainutlaatuisia RFID-siruja. Nämä RFID-sirut on upotettu helmen ytimeen patentoidun helmien autentikointitekniikan avulla, joten jokaisella helmellä on "henkilökortti". Kun GIA tutkii helmiä, RFID-lukija voi havaita ja tallentaa helmien seurantanumeron, joka voidaan sitten sisällyttää GIA:n viljeltyjen helmien luokitusraporttiin. Tämän teknologian soveltaminen on tärkeä askel helmiteollisuudelle tuotteiden laadunvalvonnan ja väärentämisen estämisen jäljitettävyyden parantamisessa.
Kuluttajien kestävyyden ja tuotteiden läpinäkyvyyden vaatimusten kasvaessa tämä GIA:n ja Fukui Shellin ydinvoimalan välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. RFID-teknologian integrointi GIA:n viljeltyjen helmien raporttiin ei ainoastaan anna kuluttajille selkeää käsitystä kunkin helmen alkuperästä, kasvuprosessista ja laatuominaisuuksista, vaan myös edistää läpinäkyvyyttä koko helmien toimitusketjussa. Tämä ei ainoastaan edistä väärennettyjen ja huonolaatuisten tuotteiden torjuntaa markkinoilla, vaan myös lisää kuluttajien luottamusta helmiteollisuuteen. RFID-teknologian soveltaminen on antanut uutta pontta helmiteollisuuden kestävälle kehitykselle.
Helmien kasvun, jalostuksen ja myynnin tarkan seurannan avulla yritykset ja kuluttajat voivat intuitiivisemmin ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen. Tämä ei ainoastaan auta vähentämään resurssien tuhlausta ja ympäristön saastumista, vaan myös kannustaa useampia helmentuottajia omaksumaan ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä tuotantomenetelmiä ja edistämään yhdessä helmiteollisuuden vihreää muutosta.
Julkaisun aika: 20. syyskuuta 2024